Onnistamo 2011 Yhteiskunnallinen yrittäjyys

Olin 11. – 12.2. vallan mainoissa yhteiskunnallisen yrittäjyyden konferenssissa & antikonferenssissa, Onnistamo 2011. Tähän kohtaamiseen oli tullut yhteiskunnallisia yrittäjiä & siitä kiinnostuneita ympäri Suomea. Meiniki oli hyvinkin kansainvälistä, sillä ihmisiä oli paikalla 10 eri maasta. Yhteensä noin 80 ihmistä. Tapahtuman järjesti Hub Helsinki & Syy ry.

Hyvä vastaan paha yritys

Konferenssin alussa oli paneeli, jossa aiheesta keskusteli eri puolueiden poliitikkoja. Tästä keskustelusta päällimmäisenä jäi mieleen asetelma hyvä yritys vastaan paha yritys. Yhteiskunnallisia yrityksiä on ollut Suomessa kauan ja niitä on satoja. Tämä maailman tilanne (ilmastonmuutos, työttömyys, syrjäytyminen, köyhyys, toisaalta yltäkylläisyys, tavaran paljous, ylijäämä materiaalit & tuotteet jne.) on herättänyt myös uusia ihmisiä toimimaan ja monet haluavat vaikuttaa tavalla tai toisella. Toisille vaikuttamisen keinot ovat kansalaisjärjestöjen toimintaan osallistuminen ja vapaaehtoistyö. Toisille syntyy ajatus yrittäjyydestä, jonka kautta halutaan vaikuttaa lähiympäristön tai vaikka kehitysmaan ongelmakohtiin. Niinpä minusta on turhaa takertua miettimään onko yritys hyvä vai paha. Yrittäjyyttä tarvitaan joka lähtöön ja jos joku saa yrittäjyyden kipinän halusta vaikuttaa, se ei voi olla väärin. Sehän on selvää, että keskustelua tarvitaan paljon. TEM on jättänyt eilen työryhmän esityksen yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä.

Mitä yhteiskunnallinen yrittäjyys sitten tuo lisää sillä yrityksillä on yhteiskuntavastuu?

Anne Raudaskoski Hub Helsingistä porrasti yrityksien yhteiskuntavastuun (taloudellinen, ekologinen, sosiaalinen) seuraavasti: (nuo selitykset on mun omia muistiinpanoja, ei ole suoraan Annen suusta)

– Transformaatio, jossa yhteiskuntavastuu näkyy voimakkaasti läpi linjan yrityksen toiminnassa, arvoissa, osakassopimuksissa, säännöissä, tuotteissa, palveluissa jne. Yhteiskuntavastuu on ajattelutapa ja lähtökohta kaikkeen toimintaan ja ilman sitä yritystä ei olisi olemassa.

– Strateginen, jossa yhteiskuntavastuu on otettu huomioon syvällisemmin. Yrityksellä voi olla esim. yhteiskunnallinen palvelutuote.

– Projektit, jossa yritys tekee itse kampanjoita tai on mukana valmiissa yhteiskunnallisessa kampanjassa tai projektissa. Yhteiskuntavastuu ei muuten näy yritysken toiminnassa.

– Markkinointi ja PR, jossa tarkoitus on saada positiivista julkistuutta sillä, että on tukenut jotain kampanjaa.

– Business as usual, jossa yhteiskuntavastuu toteutuu yrityksen normaalin toiminnan kautta (yritys maksaa veroja, työllistää, noudattaa lakia). Yrittäjä tekee oman osansa hoitamalla yrityksensä hyvin.

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden menestyksen ainut mittari on sen vaikutukset sidosryhmiin, yhteiskuntaan.

Yhteiskunnallinen yritys heiluu kolmannen sektorin ja yrityskentän välimaastossa. Anni Sinnemäki kiteytti paneelissa yhteiskunnallisen yrittäjyyden olevan yritykselle valittu identiteetti, se ei ole automaatio. Itse näkisin, että yhteiskunnallinen yrittäjyys avaa uusia näkökulmia ja sitä kautta luo mahdollisuuksia.

Yhteiskunnallisen yrityksen syntyminen

No, sehän on ihan tavallinen yritys, joka tarvitsee kaikki perusjutut mitä yleensäkin yrityksen perustaminen. Mutta mitä vielä?

– Mihin haluamme vaikuttaa? Mitä haluamme ratkaista? Miksi olemme olemassa?

– Mikä on menestyksemme mittari?

– Tavoitelluista vaikutuksista syntyy toimintalogiikka. Mitä pitää tehdä?

– Mihin voitto käytetään?

– Osallistuvaa & verkostomaista toimintaa.

– Reiluus, avoimuus, läpinäkyvyys.

– Arvot, jotka näkyvät arjessa.

– Kaiken kirjaaminen osakassopimuksiin, sääntöihin ym.

Lue myös Onnistamo 2011 -tapahtuman osallistujien Freelancetoimittaja Suvi Huttusen, Hub Tampereelta Jukka Siltasen ajatuksia yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä.

Mitä sinä olet mieltä? Miten sinusta Hub Jyväskylä voisi tukea yhteiskunnallisen yrittäjyyden syntymistä Keski-Suomessa?

Aurinkoista lauantaina!

Johanna Hytönen, hubilainen